Tänään on historiallinen päivä.

Tänään on kulunut 70 vuotta, kun 19.9.1944 allekirjoitettiin aseleposopimus, joka päätti jatkosodan.

Varsinaiset sotatoimet olivat päättyneet jo 4-5 syyskuuta 1944. Moskovan välirauhan sopimuksen allekirjoittivat Neuvostoliitto, Britannia ja Suomi.

Neuvostoliitto olisi halunnut tehdä varsinaisen rauhansopimuksen, Englanti vain aseleposopimuksen. Kompromissiksi tuli se, että laadittiin välirauhansopimus ja sovittiin, että sen ehdot tarkennettaisiin lopullisessa rauhansopimuksessa. Välirauhan allekirjoituksesta syntynyt protokollaongelma ratkaistiin siten, että Englanti vakuutti neuvostoliittolaisen kenraalieversti N.A.Zdanovin allekirjoittamaan sen brittiläisen kansanyhteisön puolesta. Suomen edustajina Moskovan neuvotteluissa olivat pääministeri Antti Hackzell, puolustusministeri, jalkaväenkenraali Rudolf Walden, yleisesikunnan päällikkö, jalkaväenkenraali Erik Heinrichs, kenraaliluutnantti Oscar Enckell. Neuvostoliiton neuvottelijoita johti ulkoministeri Vjatšeslav Molotov. Juuri ennen ensimmäistä tapaamista pääministeri Antti Hackzell sai halvauskohtauksen menettäen puhekykynsä, ja valtuuskunta valitsi tilapäiseksi johtajakseen Rudolf Waldenin. Suomen valtuuskunnan puheenjohtajaksi matkusti kaksi päivää myöhemmin ulkoasiainministeri Carl Enckell.

Suomessa eduskunta hyväksyi sopimuksen jo samana päivänä kuin se oli allekirjoitettu ennen eduskunnan antamia valtuuksia. Hyväksyminen tapahtui salaisessa istunnossa ilman keskustelua ja äänestystä 141 kansanedustajan ollessa paikalla. Hallituksen puolesta istunnossa esiintyi vt. pääministeri Ernst von Born. Eduskunnalle luettiin ulkoministeri Carl Enckellin Moskovasta lähettämän sähke, jonka mukaan Molotov ja varaulkoministeri Vladimir Dekanosov olivat uhanneet Suomea neuvostojoukkojen miehityksellä, ellei rauhanehtoja hyväksyttäisi. Suomen valtuuskunta palasi kotiin kaksi päivää välirauhansopimuksen hyväksymisen jälkeen.

Varsinaiset neuvottelut olivat hyvin yksioikoiset. Suomalaisten vastaväitteet ja täsmennysyritykset eivät yleensä johtaneet tulokseen. Suomalaiset pystyivät vain pidentämään sotakorvausten maksuaikaa viidestä kuuteen vuoteen ja hankkimaan armeijan kotiuttamiselle kaksi viikkoa lisäaikaa.

Neuvottelut päättyivät tuttuun uhkavaatimukseen. Pöytään lyödyn sopimuksen allekirjoittamiseen oli niin vähän aikaa, että neuvottelijoiden nimet olivat paperissa ennen kuin eduskunnan myöntämät allekirjoitusvaltuudet ehtivät perille. Sopimus oli ankarampi kuin keväällä hylätty ehdotus. Se palautti itärajan talvisodan jälkeiselle linjalle, mutta lisäksi Suomi menetti Petsamon, ja Neuvostoliiton laivastotukikohta siirtyi Hangosta Porkkalaan, entistäkin lähemmäksi Helsinkiä.

Vihollisuuksien lopettamista, uusia rajoja ja sotakorvauksia koskevien määräysten lisäksi välirauhassa säädettiin monia sellaisia asioita, jotka tavallisesti kuuluvat lopulliseen rauhansopimukseen, eikä aina edes sellaisenkaan. Sen mukaan Suomi suostui mm. – luovuttamaan lentokenttiä ja satamia Neuvostoliitolle – kotiuttamaan kenttäarmeijan kahdessa ja puolessa kuukaudessa – rankaisemaan sotarikolliset – vapauttamaan poliittiset vangit – lakkauttamaan ”fasistiluonteiset” järjestöt – kumoamaan poliittista toimintaa rajoittavat määräykset – korvaamaan luovutetulta alueelta olevan saksalaisen omaisuuden ja – maksamaan valvontakomission kulut.

Kaksi päivää myöhemmin J.K. Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa:

Tänään lehdissä välirauhasopimuksen teksti. Hirmuinen! Hirmuinen! Moskovan rauha oli monta kertaa parempi kuin tämä. Kysymys on, voiko Suomen kansa tämän jälkeen kansana elää. Ja tähän on jouduttu oman tyhmän seikkailupolitiikkamme kautta ja sotapolitiikkamme kautta, johon sotilaat ovat pääasiassa syypäät.

Toisen maailmansodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan pääosan Karjalastaan; kolme kaupunkia, Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen sekä kaksi kauppalaa, Koiviston ja Lahdenpohjan. Karjalan maalaiskunnista jouduttiin luovuttamaa 39 kokonaan ja 21 osittain. Valtakunnasta lohkaistiin yksi tärkeimmistä maakunnista ja koko maasta kymmenesosa ja sotien jälkeen asutettiin maan eri puolille noin 407 000 karjalaista kansainvälistä tunnustusta saaneen sijoitussuunnitelman mukaan. Suomi oli ainoa maa, joka evakuoi siviiliväestön toisen maailmansodan seurauksena menettämiltään alueilta.

Sodan päätyttyä alkoi lopullinen Karjalan tyhjentäminen väestöstä. Monille tämä merkitse toista evakkomatka kun koti oli jätetty jo talvisodan aikana. Ja evakkomatka jatkuu.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kesan_1944_suurhyokkayksesta_aselepoon_13966.html#media=13988

Lähteet:

Karjalan liitto

Itsenäinen Suomi Paasikiven päiväkirjat 1944-1956

 

 

 

 

 

 

 

{ 0 kommentit }

Palataan asiaan

syyskuu 15, 2014

Tervehdys! On aika palata asiaan. Olen lupautunut ehdokasehdokkaaksi seuraaviin eduskuntavaaleihin. Kymenlaakson keskustaväki ottaa jäsenvaalissa kantaa, keitä se haluaa varsinaisiksi ehdokkaiksi eduskuntavaaleihin. Viime vaaleissa 2011 keskusta menetti Kymenlaaksossa kaksi edustajan paikkaa, joita pitää nyt lähteä hakemaan takaisin. Suomi on vakavien kysymysten äärellä. Edessä on vaikea vaalikausi, mitä hallitsee epävakaa ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne sekä kasvavan työttömyyden […]

0 kommenttia Lue lisää →

Mauri Pekkarinen Valkealan Talousiltaan

syyskuu 9, 2014

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen luo katsauksen Suomen taloustilanteeseen ja tuleviin näkymiin Valkealassa perjantaina 12.9. Ajankohtaiskeskustelussa yleisöllä on mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja kommentoida Suomen taloustilanteen akuutteja aiheita. Keskustelun puheenjohtajana toimii toimittaja Markku Laukkanen. Tilaisuuden avaa kunnallisneuvos Ilmo Seppälä. Talousilta on kaikille avoin tilaisuus Valkealan Iltatähden Ravintolassa, os Keskitie 17,  perjantaina 12.9. klo 18.00. Kahvitarjoilu klo […]

0 kommenttia Lue lisää →

Koululiikunnasta pidettävä huolta

syyskuu 9, 2014

Kansalliset Valkealan rullasuksihiihdot Tuohikotissa 6.9.2014, avauspuhe Hiihtäjälegendat Risto Kujala ja tilaisuuden järjestänyt Johnny Hamström sekä Markku Laukkanen rullasuksihiihtotapahtumassa Tuohikotissa. Koululiikunta on kaiken liikunnan perusta. Tästä hyvänä esimerkkinä on Pohjanmaan ruotsinkielinen alue, jolta varsinkin yleisurheilu on saanut vahvoja ikäkausiurheilijoita. Koulun tulisi pystyä tarjoamaan oppilaille  mahdollisuuksia tutustua mahdollisimman moneen lajiin, eikä se saa jäädä kiinni välineistä. Koululiikunnan yksi perinteisin […]

0 kommenttia Lue lisää →

Litviikkimarkkinat Valkealassa

syyskuu 2, 2014

Kymenlaakson keskustan jäsenvaaliehdokkaita Valkealan Litviikkimarkkinoilla 16.8. Vasemmalta Kalle Ylimäki, Kimmo Jokiranta, Soile Lilja, Markku Laukkanen ja Anniina Peltola.  

0 kommenttia Lue lisää →

Puurakentamisella voidaan hidastaa ilmastomuutosta

elokuu 20, 2014

24.7.2014 Puuinfon julkaisuja Puurakentamisella voidaan hidastaa ilmastomuutosta http://www.puuinfo.fi/ajankohtaista/puurakentamisella-voidaan-hidastaa-ilmastomuutosta    

0 kommenttia Lue lisää →

Karjala

elokuu 20, 2014

Karjalan Liiton kunniapuheenjohtaja Markku Laukkasen sukujuuret ovat Jaakkimassa, luovutetun Karjalan alueella. Markku on toiminut Karjalan Liiton puheenjohtajana 1995-2011 ja kunniapuheenjohtajana 2011 alkaen. Karjalan Liiton toiminta-ajatus   Lue tästä uusimmat Karjala-aiheiset uutiset: Vihdin Uutiset 4.8.2014

0 kommenttia Lue lisää →

Hallitus edistää kivihiilen käyttöä kotimaisen bioenergian sijaan

elokuu 12, 2014

Vihreiden Mervi Haakana ja Antti Van Wonterghem väittävät 30.6  Kaakkois-Suomen lehdissä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan kivihiilen käytön vähentyneen Suomessa. Kirjoittajat pyrkivät tilastotiedoilla osoittamaan, että Kataisen hallituksen päätökset ovat johtaneet kivihiilen käytön laskuun eikä sen kasvuun. Vihreiden kirjoitusta lukiessa tulee mieleen vanha sanonta ”valhe, emävalhe ja tilasto”. Vihreillä on näköjään nyt meneillään kasvojenpuhdistuskampanja, kun todellisuudessa vihreiden ajama kivihiilen […]

0 kommenttia Lue lisää →

Palataan asiaan

toukokuu 4, 2014

Euroopan Parlamentin vaaleihin on aikaa kolme viikkoa. Näissä vaaleissa pitää nähdä metsä puilta ja tunnistaa vaalien tärkeimmät haasteet niin Euroopan kuin Suomenkin kannalta. EU:n on keskityttävä isoihin asioihin kuten turvallisuuteen ja maanosan talouden kasvuedellytysten luomiseen. Näistä isoista ja vakavista kysymyksistä eurovaaleissa on nyt kyse. Euroopan asiat ovat myös suomalaisten asioita. EU on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö […]

1 kommentti Lue lisää →

Puuinfon artikkelipalvelu

toukokuu 1, 2014

Puuinfon artikkelipalvelu Puuinfo Oy:n artikkelipalvelulle tuotetut artikkelit ovat julkaisuvapaata aineistoa. Lisätiedustelut Markku Laukkanen tai Mikko Viljakainen / Puuinfo Oy.

0 kommenttia Lue lisää →