Aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala

Puurakentamisen kasvun esteinä asenteet ja osaamisvaje

Vantaan Kivistössä käynnistettiin vuonna 2016 laajan puurakentamisalueen suunnittelu. Kivistöön valmistui asuntomessuille vuotta aikaisemmin Euroopan suurin passiivipuukerrostalo. Kivistö on Suomen suurin aluerakentamishanke ja eurooppalaisestikin suuri kaupunkikehityshanke, jonka laajuus antaa mahdollisuuksia uusille toimijoille.

–Halusimme tehdä kohteesta ison puurakentamisen alueen, brändätä puurakentamista ja saada siihen uusia rakentamisen toimijoita pääkaupunkiseudulla mukaan, sanoo Kivistön aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala.

Päätöksentekoa puurakentamisesta Vantaalla ohjasi Kujalan mukaan tahtotila edistää vähähiilistä rakentamista. – Lähtökohtana oli, että saamme puurakentamisesta aidosti vaihtoehdon perusrakentamiseen. Vaikka vihreä betoni on tulevaisuudessa ilmeisen nouseva vaihtoehto, puurakentaminen on nyt ensisijainen keino vähähiilisyyden saavuttamiseksi. Kaupunkistrategiaan on kirjattu, että Vantaan hiilineutraalisuuden tavoitteen keskeinen keino on puurakentaminen.

–Kun puurakentaminen on kirjattu kaupunkistrategiaan, se ohjaa tavoitteen jalkautumisen eri toimijoille ja tekijöille. Siihen ettei puurakentamisesta ole vielä tullut rakentamisen valtavirtaa, on monta syytä. Kyse on osin asenteista ja ennakkoluuloista materiaalia kohtaan, mutta ennen kaikkea osaamisen ja asiantuntijuuden puutteesta.

Osaamisen pullonkaulat löytyvät Kujalan mukaan rakentamisen arvoketjun kaikista vaiheista sen opetuksesta ja suunnittelusta rakentamiseen. – Puurakentamisen kysyntä ja osaaminen kasvaa, kun kaupungit ja kunnat alkavat vaatia puurakentamista. Sitten tulee vastaan osaamisvaje, mihin ongelmaan tulisi kyetä koulutuksen keinoin vastaamaan.

Julkinen sektori vähähiilisen puurakentamisen edelläkävijäksi

Kujala muistuttaa, että vaikka meillä on ollut valtiovallan asettaman puurakentamisen edistämisohjelma, puurakentaminen ei ole lähtenyt lentoon. – Se selittyy osin haluttomuudella ottaa puurakentamisen teknologiaa käyttöön. Kovassa rakentamisessa ratkaisee kustannustehokkuus eli raha. Vähähiilisyyteen on ohjattava kepillä ja porkkanalla, muuten se ei toteudu. Puurakennuksen hyvä sisäilma, viihtyvyys ja kaunis arkkitehtuurin eivät paina lopulta paljoa kovassa rakentamisen maailmassa.

–Kun ensi vuonna voimaan tuleva laki vaatii hiilijalanjäljen laskennan rakentamisen kohteissa, sillä on iso merkitys, jos raja-arvot määritellään riittävän tiukoiksi. Pilotoimme parhaillaan asemakaavoituksen vähähiilisyyden vaikutusten arvioinnin työkalua, jolla voidaan osoittaa vaihtoehtoiset keinot, millä vähähiilisyys rakentamisessa saavutetaan.

Kujalan mielestä julkisen sektorin tulee olla vähähiilisen rakentamisen edelläkävijä ja veturi omassa rakentamisessaan. – PuuKivistössä on ensimmäinen harjakorkeudessa oleva puinen päiväkoti. Suomessa tulee laajentaa puurakentamisen tuotantoskaalaa ja kehittää rakentamisen komponenttien tuotteistamista ja teollista esivalmistusta.

–Tiiviissä kaupunkiympäristössä tarvitaan uudenlaista joustavuutta myös puuosatoimittajan puolelta. Puu sopii erinomaisesti kaupunkirakentamiseen. Kevyenä materiaalina se käy uudisrakentamisen ohella erityisesti saneerauskohteisiin, mitä pitäisi tehdä enemmän purkamisen sijaan. Siinä on puun voima.

Kivistöön puinen pysäköintilaitos

Aluerakentamishankkeen laajuudesta kertoo se, että Kivistöä rakennetaan 45 000 asukkaalle ja sinne tulee arviolta 20 tuhatta työpaikkaa. Metsäinen Kivistö valikoitui aluerakentamiskohteeksi Marjaradan rakentamisen ja Kehä kolmosen ja Hämeenlinnan väylän tarjoamien hyvien yhteyksien ansiosta.

–Kun vuonna 2018 kuuden suurimman kaupungin johtajat päättivät puurakentamisen edistämisestä yhteistoiminnassa, Vantaa nimesi Kivistön puurakentamisen erityiskohteeksi. Kivistöön nousee yhdeksän korttelin ja noin 30 talon puurakentamisen kokonaisuus, jossa on pääasiassa asuntoja, päiväkoti, pysäköintilaitos ja sitten kivijaloissa kauppoja. Alueen infraa on rakennettu niin valmiiksi, että kesällä päästään rakentamaan taloja.

Kujalan mukaan hyväksytyssä lainvoimaisessa kaavassa määrättiin puurakenteisuudesta kaikkien muiden korttelialueiden osalta, paitsi pysäköintilaitoksen osalta. – Sittemmin aloitettiin Helsingin kaupungin kanssa puisen pysäköintilaitoksen kehityshanke, minkä tavoitteena on rakentaa PuuKivistöön ensimmäinen puinen pysäköintilaitos Suomessa.

Kaavalla ohjataan puurakentamiseen

Kunnilla on kaavoituksen monopoli, jota se voi käyttää halutessaan ohjaamaan rakentamista haluamaansa suuntaan. Kuntastrategioissa on hyvä kirjoittaa auki tavoitteellinen tahtotila, mikä määritellään sitovassa kaavassa ja tarvittaessa tontinluovutusehdoissa asettaa yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiselle.

–Puurakentamisen edistämiseksi kaavoituksen keinoin kaavoituksessa ei ole rajoja. Tämähän testattiin KHO:ssa, joka hyväksyi Helsingin kaupungin kaavan, jossa Honkasuolle rakennettujen kerrostelojen kantavat rakenteet määriteltiin kaavassa puulle. Tämä on ennakkotapaus, mikä ei rajoita eri materiaalien ja toimijoiden välistä kilpailua. Julkisivujen osalta on kunnilla vapaat kädet.

Kujalan mukaan osa kantavista rakenteista on kuitenkin aina järkevää tehdä niitä parhaiten palvelevista materiaaleista, kuten esimerkiksi kerrostaloissa hissikuilut betonista.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Lisätietoja: Anna-Riitta Kujala, anna-riitta.kujala@vantaa.fi

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.


« Takaisin